Tieteenraivaajat

Lahjoita helposti verkossa:

Digitaaliset pelit muuttavat yhteiskuntaa

Tampereen yliopisto palkitsi vuosijuhlassaan Pelikulttuurien tutkimuksen huippuyksikön Vuoden tiedetekona. Pelaaminen vaikuttaa taitoihin, ajatteluun ja ongelmanratkaisuun.

Suomen ensimmäinen pelikulttuurien tutkimuksen huippuyksikkö aloitti Tampereen yliopistossa tämän vuoden alussa. Suomen Akatemian rahoittamassa huippuyksikössä tarkastellaan kulttuurin ja yhteiskunnan muutosta pelien kautta. Näkökulma ja tutkimushankkeen mittakaava on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen.

– Digitaaliset pelit ovat muuttaneet pelikulttuuria, sekä nyky-yhteiskuntaa laajemminkin. Uudet pelit ruokkivat uudenlaisia kulttuurisia käytänteitä, sosiaalista vuorovaikutusta ja vaikuttavat moniulotteisesti myös ajatteluun, kertoo huippuyksikön johtaja, informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median professori Frans Mäyrä.

– Tällä hetkellä on käynnissä mittavia ja laaja-alaisia median ja teknologian muutosprosesseja, jotka tulevat laajasti näkyviin yhteiskunnassa. Pelaaminen ja leikkiminen ovat ikivanhoja ja pysyviä kulttuurin peruselementtejä, mutta yhdistyessään virtuaalimaailmoihin, tekoälyn ohjaamiin pelihahmoihin, virtuaalivaluuttoihin ja muihin uuden teknologian mahdollistamiin ilmiöihin, pelikulttuuri kehittyy nyt nopeasti.

Pelikulttuurien tutkimuksen huippuyksikössä tuotetaan sekä teoreettista tietoa, uusia käsitteitä ja malleja, että pohditaan tutkimuksen soveltamista käytäntöön. Eri tieteenaloja edustavat tutkijat pyrkivät ymmärtämään pelejä, pelaajia ja pelaamista lukuisissa erilaisissa yhteyksissä, taiteen ja viihteen lisäksi myös esimerkiksi työssä, oppimisessa ja terveyden edistämisessä. Samalla he tarkastelevat, kuinka pelit muuttavat ihmisten asenteita ja käyttäytymistä ja edelleen koko kulttuuria.

– Haluamme ymmärtää, miten ihminen kulttuurisena toimijana kehittyy ja muuntuu pelien aikakaudella, Mäyrä sanoo.

Peleistä tulee tapa
osallistua kulttuuriin ja arkeen

– Puhumme ludifikaatiosta, yhteiskunnan pelillistymiskehityksestä, kun peleistä ja pelaamisen valmiuksista tulee yhä keskeisempiä, ja vähitellen itsestään selviä tapoja osallistua kulttuuriin tai arkielämään.

– Pelaaminen on ytimessään luovaa ongelmanratkaisua, ja se vaikuttaa taitoihimme ja ajatteluumme sekä siihen, kuinka ratkaisemme ongelmia ja kommunikoimme.

– Peliin osallistuminen vaatii motivaatiota ja merkitysten rakentamista: yhteisyyttä ja omistautumista. Tarkkailemalla peliyhteisöjä voidaan ennakoida, mitä tulevaisuus laajemminkin tuo tullessaan, Mäyrä selittää.

Huippuyksikön perustana on kolme vahvaa tutkimusryhmää Tampereen, Jyväskylän ja Turun yliopistoissa ja niiden yli 30 pelitutkijaa, alansa kärkeä.

Tutkimuksessa selvitetään merkityksen muodostamista pelikulttuureissa ja kulttuurisen toimijuuden muodonmuutosta neljän aihepiirin avulla.

Pelien merkitys ja muoto -teemaan liittyvää tutkimusta johtaa professori Raine Koskimaa Jyväskylän yliopistossa. Tampereen yliopistossa apulaisprofessori Olli Sotamaa johtaa Pelien luominen ja tuotanto -teeman tutkimusta ja professori Frans Mäyrä Pelaajat ja pelaajayhteisöt -teeman tutkimusta. Pelit yhteiskunnassa -teeman tutkimusta johtaa professori Jaakko Suominen Turun yliopistosta.

Huippuyksikön perustana on osapuolten yli 70 kansallista ja kansainvälistä tutkimushanketta ja vuosikymmenen tausta akatemiahankeyhteistyössä.

Hankkeessa tuotettua dataa avataan sekä tiedeyhteisön käyttöön että laajalle yleisölle.

Pelitutkimus vaikuttaa
monella alalla

Huippuyksiköiden tutkimuksella on oltava vaikutusta myös tiedeyhteisön ulkopuolella.

– Huippuyksikön vaikuttavuus pohjautuu tietysti siihen, että tuotamme tieteellistä perustietoa ja ymmärrystä tästä aihealueesta. Se auttaa esimerkiksi pelikasvatuksessa ja mediakasvatuksessa, koska opettajille ja vanhemmille on tarjolla luotettavaa tietoa. Pelitutkijat ovat muun muassa tuottaneet ilmaiseksi saatavilla olevan Pelikasvattajan käsikirjan, Frans Mäyrä kertoo.

– Tutkimuksella on paljon muutakin vaikuttavuutta. Huippuyksikkö voi osaltaan tukea uusien innovaatioiden syntymistä, sekä edistää asiantuntijoiden, pelinkehittäjien ja erilaisten erityisryhmien vuorovaikutusta.

– Se, että ihmiset pelaavat yhdessä, on yksi vahvimpia tapoja luoda yhteisöllisyyden henkeä. Pelaaminen ylittää sukupolvien tai kulttuuri- ja kielimuurien asettamia rajoja. Monikulttuurisessa yhteiskunnassa ja globaalien haasteiden keskellä yhteisöllinen pelaaminen ja pelillistetty ongelmanratkaisu ovat tärkeässä roolissa.

Pelitutkimus synnyttää myös parempaa ymmärtämystä niistä eettisistä ja kestävällä pohjalla olevista käytänteistä, jotka haastavat alan yrityksiä kehittämään tuotteitaan ja palvelujaan. Päätöksentekijät, asiantuntijat ja erilaiset viranomaiset puolestaan voivat hyödyntää tutkimustietoa niin pelien ja pelikulttuurien kehityssuunnista, kuin vaikkapa peleihin käytetystä rahasta ja ajasta.

Tampereen yliopiston pelitutkimus
alkoi jo 1990-luvulla

Se, että Suomen ensimmäinen pelitutkimuksen huippuyksikkö alkoi toimia juuri Tampereen yliopistossa, on yli 25 vuotta jatkuneen, määrätietoisen työn tulosta.

Yliopiston hypermedialaboratorio aloitti toimintansa jo 1992. Siellä tutkittiin erityisesti digitaalisia pelejä, avointa tietoyhteiskuntaa sekä uusia informaatio- ja mediapalveluja.

Frans Mäyrä oli alansa ensimmäinen professori Suomessa, kun hän aloitti 2002 tehtävässä, joka silloin oli nimeltään hypermedian professuuri. Mäyrä suuntasi tehtävää digitaalisen kulttuurin ja pelitutkimuksen alueelle.

Mäyrä perusti Suomen ensimmäisen pelitutkimuksen tutkimusryhmän, Game Research Labin, 2002. Ryhmä on tutkinut muun muassa pelisuunnittelua, pelikokemuksia, ympäristöön levittäytyvää pelaamista ja muita pelaamisen muutoksia sekä erilaisia pelikulttuureja.

Samana vuonna alkoi pelitutkimuksen yliopistollinen opetus. Tuoreimpia merkkipaaluja ovat Olli Sotamaan nimittäminen pelikulttuurien tutkimuksen tenure track -apulaisprofessoriksi ja Suomen ensimmäinen rahapelitutkimuksen dosentuuri, jonka Tampereen yliopisto myönsi Pauliina Raennolle 2017.

Tampereen yliopiston pelitutkijat ovat olleet myös keskeisesti mukana perustamassa Suomen pelimuseota, joka avattiin vuoden 2017 alussa Tampereella. Museota hyödynnetään sekä alan opetuksessa että tutkimuksessa.

Yliopisto palkitsi huippuyksikön
Vuoden tiedetekona

Tampereen yliopisto palkitsi vuosijuhlassaan keskiviikkona Pelikulttuurien tutkimuksen huippuyksikön Vuoden tiedetekona. Huippuyksikön johtaja, professori Frans Mäyrä ja Tampereen-tiimiä johtava apulaisprofessori Olli Sotamaa ovat ilahtuneita tunnustuksesta.

– Pelitutkimus on nykymuodossaan varsin nuori tieteen- ja tutkimusala. Kulttuurin ja yhteiskunnan pelillistyessä tutkimusalueen kehitys ja laajeneminen on kuitenkin ollut viime vuosina ripeää, joten Akatemian huippuyksikkö tuli erittäin hienoon aikaan, Mäyrä sanoo.

– Vuoden tiedeteko -tunnustus viestii myös laajemmasta ymmärryksestä sille, kuinka merkittävästä saavutuksesta on kysymys – nyt tuli kuin kirsikka kakun päälle!

– Arvostamme tämän tunnustuksen korkealle, Sotamaa toteaa.

– Tampereen yliopiston poikkitieteinen perinne on tarjonnut otollisen ympäristön kansainvälisestikin uniikin pelitutkimusryhmän luomiseksi. Huippuyksikkörahoitus tietysti nostaa rimaa entisestään. Samalla se haastaa kriittisesti miettimään, mitä annettavaa pelitutkimuksen piirissä tehdyllä työllä voi olla myös muille tutkimusaloille.

Teksti: Pirjo Achté