Tieteenraivaajat

Lahjoita helposti verkossa:

Geenivirheiden tunnistamisesta keino eturauhassyövän hoitoon

Eturauhassyövän hoidossa etsitään tällä hetkellä genomin virheitä, joiden löytäminen auttaisi diagnosointia ja yksilöllistettyjen hoitojen kehittämistä potilaille. Professori Tapio Visakorpi Tampereen yliopistosta selvittää Suomen Akatemian rahoituksella eturauhassyövän molekyylibiologiaa. Tavoitteena on saada kattava kuva taudin mekanismeista ja niiden pohjalta kehittää hoitoja.

Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä Suomessa ja toiseksi yleisin miesten syöpäkuolinsyy. Sen taustalla olevat mekanismit vaihtelevat huomattavasti yksilöltä toiselle. Siksi hoito tulisikin suunnitella kullekin yksilöllisesti, potilaan oman taudin mukaisesti, arvioi Visakorpi.

– Suurin osa todetuista eturauhassyövistä on varsin hyvälaatuisia, ja aktiivista hoitoakaan ei välttämättä tarvita. Toisaalta osa eturauhassyövistä on hyvin aggressiivisia. Hoidollisesti iso ongelma on, että kun tauti on diagnosoitu, on vaikeaa ennustaa luotettavasti, millaisesta taudista on kyse, kertoo Visakorpi.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana eturauhassyöpään on kehitetty useita uusia hoitoja. Ongelma on jälleen se, että tehokkainta hoitoa kullekin potilaalle ei pystytä ennustamaan.

– Viimeaikaiset genomitutkimukset ovat osoittaneet, että vaikka eturauhassyöpä on lähtöisin yhdestä solusta, taudin edetessä syntyy useita syöpäalasolupopulaatioita, jotka ovat genomiltaan erilaisia. Kyseessä ei ole vain yksi tauti vaan useat mekanismit johtavat taudin syntyyn. Siksi olisi tärkeää tunnistaa ne genomin virheet, jotka esiintyvät kaikissa syöpäsoluissa kullakin potilaalla eli niin kutsutut runkomutaatiot ja kohdentaa hoito näitä kohtaan, Visakorpi sanoo.

– Tämä vaatii useita näytteitä potilaalta. Samoin näytteiden prosessointia pitää kehittää niin, että ne soveltuvat paremmin molekulaariseen analyysiin kuin nykyiset menetelmät. Olemme kehittäneet uuden syöpäkudoksen prosessointimenetelmän.

Osa nykyhoidoista voi
kääntyä potilaalle haitallisiksi

Jo puoli vuosisataa on tiedetty, että eturauhassyövän kasvua stimuloivat miessukupuolihormonit eli androgeenit. Hormonaalinen hoito, joka estää androgeenien syntyä tai vaikutusta, on ollut niin kutsutusti kultainen hoitomuoto levinneessä tautimuodossa. Hoidon aikana eturauhassyöpä kuitenkin pystyy uudelleen aktivoimaan androgeenisignalointireitin.

– Osoitimme jo 1990-luvulla, että yksi mekanismi, millä tämä uudelleen aktivointi tapahtuu, on androgeenien vaikutusta välittävän androgeenireseptorin (AR) geenin monistuma. Uusissa tutkimuksissa olemme löytäneet, että glukokortikoidilääkitys, jota käytetään usein eturauhassyövän loppuvaiheen hoidossa, voi kääntyä potilasta vastaan. Näin AR-geeniin tulee mutaatio, jonka seurauksena glukokortikoidit aktivoivat signalointireitin, kertoo Visakorpi.

– Tämä kaikki viittaa siihen, että meidän pitäisi pystyä seuraamaan kunkin potilaan syöpäsolujen genomin muutoksia, ei ainoastaan diagnoosihetkellä vaan myös hoidon aikana, kun tauti etenee. Näin voitaisiin hoitoa räätälöidä aina kullakin taudin etenemishetkellä.

Osa eturauhassyövistä muuttuu lopulta androgeeneista riippumattomaksi. Visakorven tutkimusryhmä on löytänyt uuden mekanismin, johon liittyy HES6-transkriptiofaktorin aktivoituminen geenifuusion seurauksena, joka johtaa tällaiseen syöpäsolun kehittymiseen. Tällaiset eturauhassyövät tarvitsevat muuta kuin hormonaalista hoitoa.