Tieteenraivaajat

Lahjoita helposti verkossa:

Hienot ajatukset ovat näkymättömiä

Hienot ajatukset ovat näkymättömiä

Lahjoitukset ovat merkki siitä, että yliopistoja arvostetaan, sanoo professori emerita Lotta Salminen. 

Salminen vaikuttui viime kesänä YLEn esittämästä radiodokumentista Keskiajan heinäkuu, joka käsitteli lapsuutta keskiajalla. Taitavasti tehty dokumentti oli yksi syy siihen, miksi hän päätti lahjoittaa Tieteenraivaajat-kampanjassa humanistisille tieteille.

– Yliopiston pitäisi olla näkyvillä mediassa, tuoda enemmän esiin tietämystään ja esitellä tutkijoitaan.

Salminen korostaa myös yliopistolla järjestettävien kaikille avoimien yleisöluentojen merkitystä. Hänen mukaansa luentoja voitaisiin järjestää yliopiston kaikilta aloilta.

Lotta Salminen toimi 16 vuotta silmätautiopin professorina ja TAYSin silmäklinikan vastuuhenkilönä. Hän jäi eläkkeelle vuonna 2005, mutta on jatkanut asiantuntijatehtäviä Suomessa ja EU:ssa. Kansainväliset kongressit mahdollistavat oppialalla tapahtuvan vauhdikkaan kehityksen seurannan.

– Tulevaisuuden terveydenhuollon pohja rakentuu geenitieteelle, ja siksi lääketieteen ymmärtäminen on tärkeää, Salminen sanoo.

Lääketiede ja humanistiset tieteet yhdistyvät Salmisen mukaan siinä, että lääkäreiden pitää olla sivistyneitä.

– Heillä täytyy olla yleissivistystä ja ennen kaikkea laaja näkemys aiemmasta, nykyisestä ja tulevasta yhteiskunnasta.

Tampereen yliopiston entinen rehtori Kaija Holli totesi Lääkärilehden haastattelussa 4.11.2016 yhteiskunnan tarvitsevan näppäriä kliinikoita. Tieteen tekeminen on kuitenkin jäänyt syrjään, vaikka väitteleviä ja tutkivia kollegoita tarvitaan. Salminen yhtyy Hollin ajatuksiin.

Tulevaisuudessa yksilöllisen lääketieteen, perimän muokkauksen ja geeniterapian merkitys kasvaa. Salmisen mukaan ajankohtainen aihe on tiedossa oleva ihmisen genomi, ja sen mahdollistama geenivirheiden hoito, jonka avulla esimerkiksi virheellisen geenin sammuttaminen on mahdollista.

Perimän muokkaus voi kohdistua kantasoluihin, somaattisiin soluihin ja iturataan, eli sukusoluihin. YK:n kansainvälisiin sopimuksiin kuuluu bioetiikkaa koskeva sopimus, joka kieltää ituradan geeniterapian.

– Geeni- ja genomitutkimus vaativat rahoituksen lisäksi myös monialaista ja monikansallista tutkimusta.

Voidaanko tulevia sukupolvia muokata puuttumalla iturataan? Salmisen mukaan iturataan liittyvät eettiset kysymykset vaativat vielä keskustelua. Yksi merkittävä kysymys on se, sallitaanko suvussa olevan virheellisen geenin sammuttaminen, vaikka geeniterapia on kiellettyä.

Humanistit ahtaalla

Salmisen mukaan yliopisto on yhteiskunnan ydin. Satoihin vuosiin ei ole ollut yhteiskuntaa, jossa yliopistoa ei olisi.

– Hyvä niin, sillä maailma perustuu tutkimusyliopistoihin.

Yliopistojen tulevaisuuden kannalta yhteistyö on ehdotonta, mutta yksiköiden on Salmisen mielestä sovittava keskinäisestä työnjaosta.

– Kaija Holli on myös ehdottanut, ettei jokaisessa yliopistossa tarvitsisi olla pieniä erikoisalojen professuureja, vaan niiden suhteen voitaisiin tehdä yhteistyötä yliopistojen kesken, Salminen sanoo.

Salmisen mielestä yliopistojen täytyy myös erilaistua ja verkostoitua. Keski-Euroopassa yliopistot ovat hänen mukaansa jo hyvin verkostoituneita, ja niillä on paljon ulkopuolista rahoitusta. Hän painottaa henkilökohtaisen tuntemisen tärkeyttä.

– Kongressit ja seminaarit vaativat rahaa. Yliopistoalalla on tunnettava ihmisiä ja oltava yhteydessä tiedekumppaneihin ja aiempiin yhteistyötahoihin.

Salminen ehdottaakin, että kokeneet tutkijat vierailisivat yliopistoissa ja kutsuisivat nuoria oppimaan muihin yliopistoihin. EU:n ohjelmat, kuten MSCA, tarjoavat Lotta Salmisen mukaan hyviä rahallisia mahdollisuuksia kansainväliseen yhteistyöhön.

– Tohtoriopintoihin ja jälkeiseen urakehitykseen pitäisi sisällyttää ulkomailla työskentely.

Salminen työskenteli erikoistumisen ja väittelemisen jälkeen kaksi vuotta Bonnin yliopiston silmätautien klinikalla tutkimustyössä Alexander von Humboldt -säätiön apurahalla.

– Tutkimustyön tulokset ovat vanhentuneet, mutta lämpimät henkilökohtaiset yhteydet ovat säilyneet, hän kertoo.

Vaihtoon hakemista ei Salmisen mielestä tarvitse arastella, sillä yliopisto antaa erinomaista asiantuntija-apua esimerkiksi EU-hakemusten tekemiseen.

Lotta Salminen uskoo yhteiskunnan hyötyvän lahjoituksestaan siten, että lahjoitukset ylipäätään ovat merkki siitä, että yliopistoja kunnioitetaan. Hän kertoo Yhdysvalloissa kärkiyliopistojen toimivan yksityisellä rahoituksella ollen maailman arvostetuimpia.

Salmisen mukaan on huolestuttavaa, että humanisteja ajetaan ahtaalle, kun tähdätään siihen, että jokaisesta projektista syntyy kaupallinen tuote, minkä vuoksi humanististen alojen rahoitukset voivat olla pieniä. Hän toteaa, että hienojen ajatusten olevan näkymättömiä.

– Humanistiset tieteet kehittävät yksilöitä, joista tulee työelämään korkeatasoisia akateemisia toimijoita, ja joilla on paljon annettavaa.

 

Teksti: Anna-Katariina Maksimoff