Tieteenraivaajat

Lahjoita helposti verkossa:

Tampereelta valmistuneiden työllisyys korkealla tasolla

Yliopistojen valtakunnallinen uraseuranta osoittaa korkeakoulututkinnon tukevan työllistymistä

Tampereen yliopistosta valmistuneiden työllisyysaste noudattaa yliopistojen valtakunnallista 92 prosentin tasoa. Useimmilla aloilla työllisyys on tätäkin korkeampi. Humanistisilla aloilla kieliä lukuun ottamatta työllisyysaste jää 82 prosenttiin, luonnontieteissä 87 prosenttiin.

Yliopistojen työelämä- ja urapalveluiden Aarresaari-verkoston valtakunnalliset uraseurannat toteutettiin talvella 2017–2018 ensimmäistä kertaa yhtä aikaa sekä maistereille että tohtoreille.

Maistereiden uraseurannassa olivat mukana 2012 valmistuneet. Tohtoriseurannan kohteena olivat 2014 valmistuneet. Molemmilla ryhmillä korkeakoulututkinto on tukenut vahvasti työllistymistä.

Vakityö yleisin
kaikilla aloilla

Vakituinen kokopäivätyö on yleisin lähes kaikilla aloilla myös Tampereen yliopistosta valmistuneilla. Poikkeuksia ovat biotieteet ja humanistiset alat (paitsi kielet), joilla liki puolet työskentelee määräaikaisessa työsuhteessa. Näillä aloilla joka neljäs on vakituisessa kokopäivätyössä.

Maisterit työllistyvät monipuolisesti. Tampereen yliopistosta terveystieteiden, tietojenkäsittelyn ja kasvatusalan maisterit olivat olleet useimmiten saman työnantajan palveluksessa koko valmistumisen jälkeisen viiden vuoden ajan.

Lääketieteestä ja kauppatieteistä valmistuneet olivat tyypillisimmin eri työnantajien palveluksessa mutta ilman katkoksia.

Sirpaleisimmat työurat olivat yleisempiä humanistisilta ja taidealoilta sekä luonnontieteistä valmistuneilla. Näilläkin aloilla tavallisimpia olivat silti vakaat työllistymisen muodot.

Maistereiden uraseurantaan vastasi lähes 5500 valmistunutta ja vastausprosentti oli 38. Tampereen yliopistosta valmistuneista vastasi 452 ja vastausprosentti oli 36.

Maisterien uraseurannassa olivat mukana kaikki vuonna 2012 ylemmän korkeakoulututkinnon tai ns. päättyvän alemman tutkinnon suorittaneet kaikista 14 yliopistosta Maanpuolustuskorkeakoulua lukuun ottamatta.

Maisterit tyytyväisiä
työuraansa ja tutkintoonsa

Suurin osa valmistuneista (81%) oli tyytyväisiä tähänastiseen työuraansa. 84 prosenttia vastanneista suosittelisi koulutustaan muille. Tyytyväisimpiä ovat lääketieteestä, psykologiasta ja kauppatieteistä valmistuneet.

Maisterit tykkää

Mielipiteet olivat neutraalimpia erityisesti generalistialoilla, joilla omaa rooliaan joutuu hakemaan ja työllistyminen on useammin myös määräaikaista tai katkonaista.

Koulutuksen nähdään antaneen parhaiten riittävät valmiudet työelämään lääketieteessä (96 %), englannin kielessä (90 %) ja terveystieteissä (81 %).

Erityisesti generalistialoilla korostuu oman osaamisen tunnistaminen ja opitun hyödyntäminen eteenpäin.

– Vaikuttaa, että koulutukseen ja uraansa tyytyväiset kykenevät usein tarkastelemaan koulutuksesta saamaansa osaamista kokonaisvaltaisemmin, käsittämään sen rajallisuuden ja mahdollisuudet ja näkevät sen osana urapolkuaan, sanoo maisterien uraseurannasta vastannut projektisuunnittelija Ari Kurlin Tampereen yliopistosta.

Tulokset kertovat koulutusympäristön ja työmarkkinoiden eroista.

– Yliopistokoulutuksessa perehdytään syvällisesti tietyn alan perusteellisen osaamisen kehittämiseen, kun taas työmarkkinoilla tätä alaa sellaisenaan ei välttämättä esiinny. Työelämässä yhdistetään usein eri sektoreiden näkökulmia ja osaamista ja toimitaan pirstaleisemmassa ympäristössä. Koulutuksen kehittämää osaamista joutuu soveltamaan yhteistyössä muiden kanssa, Kurlin sanoo.

Korkeakoulututkinto antaa perustan akateemisille asiantuntijataidoille. Työelämä taas edellyttää osaamisen soveltamista eri ympäristöissä.

– Varsin suurelle osalle näiden yhdistämisessä on haasteensa.

Ympäristöjen välisiä eroja ei ole Kurlinin mielestä syytä lähteä tilkitsemään muuttamalla koulutusta täysin työelämätarpeiden kaltaiseksi.

– Eroavaisuudet on kuitenkin hyvä tunnistaa ja myös opiskelijoiden ottaa huomioon opintojen aikana. Valmistuneet kannustavatkin opiskelijoita kehittämään oman alan osaamisen ohessa muun muassa neuvottelutaitoja, esiintymistaitoja, organisointitaitoja, stressinsietokykyä, verkostoitumista.

Lue koko juttu >>