Tieteenraivaajat

Lahjoita helposti verkossa:

Työelämän kieli on yksi soveltavan kielitieteen näkökulmista

Aitoa vai epäaitoa vuorovaikutusta?

Vuorovaikutus on noussut työelämän taikasanaksi. Työ- ja elinkeinoministeriön kehittämisstrategiakin puhuu uudenlaisesta työkulttuurista, jonka keskiössä on vuorovaikutus.

– Vuorovaikutus nähdään tiedon rakentamisen edellytykseksi. Saatetaan puhua rikastuttavasta vuorovaikutuksesta ja aidoista kohtaamisista. Tämä puhetapa on tullut myös henkilöstökoulutukseen, yliopistonlehtori Suvi Honkanen kertoo.

Aidon vuorovaikutuksen ihanne nousi esiin tutkimuksessa, jonka Suvi Honkanen ja Riikka Nissi tekivät henkilöstökoulutusta tarjoavien yritysten nettimarkkinoinnista. Näistä mainosteksteistä saattoi päätellä, että kaikki vuorovaikutus ei ole aitoa vuorovaikutusta. Tutkijoille jäi epäselväksi, mikä erottaa aidon vuorovaikutuksen epäaidosta.

Aidon dialogin sanotaan vaativan esimiehiltä rohkeutta ja uskallusta laittaa itsensä peliin ja päästä eroon omista ennakkokäsityksistään.

– Kielentutkimuksen kannalta kiinnostava kysymys on se, mitä on se aitous ja miten me tuotamme sitä vaikka esimiestyössä, Honkanen sanoo.

Onko aitouspuhe huijausta vai onko se aitoa?

– Siihen en uskalla ottaa kantaa, mutta kielentutkijana minua kiinnostaa se aitouden kyseenalaistamaton ihanne, joka voidaan liittää vuorovaikutustilanteisiin. Onko se sitten markkinointikikka vai ei? Jotakin ihan oikeasti siellä koulutuksessa tehdään, mutta mitä se aitouden ihanne ihan konkreettisesti on?

Tietojärjestelmä tuottaa vaikeaa hallintokieltä

Työelämän kielen tutkimus ja opetus ovat yleistyneet viime vuosina. Suomen kielen opiskelijat voivat Tampereella erikoistua työelämäviestintään syventävissä opinnoissaan.

Alan tutkijat perustivat viime vuonna Työelämän kielen tutkimusverkoston. Suvi Honkanen sanoo, että verkoston perustaminen ei tarkoita sitä, että työelämä olisi ollut tutkimatonta aluetta tähänkään saakka.

Hallinnon kieltä on tutkittu 1970-luvulta alkaen. 1970-luvun lopulla perustettu virkakielikomitea teki 1980-luvun alussa virkakielipäätöksen, joka on alan kehityksen virstanpylväs.

Hallinnon kielen ongelmina on pidetty vaikeita lauserakenteita. Suvi Honkanen sanoo kuitenkin, että tutkimusten mukaan osa hallinnon kielen käsittämättömyydestä tulee aivan muusta kuin lauserakenteista.

Ulla Tiililän tutkimukset kunnallisista etuuspäätöksistä kertovat, että tekstit eivät synnykään siten, että työntekijä naputtaa ne tietokoneellaan alusta loppuun. Sen sijaan tietojärjestelmä syöttää etuuspäätöstä koskevan valikon tietokoneelle, jossa työntekijä valitsee tietojärjestelmään syötetystä vakiotekstien pankista sopivimmat. Päätös tulostuu omia aikojaan tietojärjestelmästä.

Työntekijä ei yleensä voi muokata päätöstekstiä. Teksti syntyy tietojärjestelmän ehdoilla, ei työntekijän ehdoilla.

– Vaikka työntekijällä olisi hyvä kielenymmärrys ja hän osaisi tuottaa selkeää kieltä, niin se ei auta mitään siinä vaiheessa. Hän ei pysty käyttämään osaamistaan, koska tekstin tuottaa tietojärjestelmä.

Perinteinen kielenhuoltotyö jää voimattomaksi tietojärjestelmien edessä, jos järjestelmien kehittäjät eivät pysty miettimään lopputulosta.

Suvi Honkasella on verohallinnossa kollegoita, jotka ovat kielenhuoltajina päässeet tekemään yhteistyötä tietojärjestelmien kehittäjien kanssa.

Selkeän virkakielen ihanne lähtee lauserakenteiden yksinkertaistamisesta, mutta teknologiavälitteisessä yhteiskunnassa se ei riitä. Pitää päästä vaikuttamaan tekstien syntyprosessiin.

– Nämä ovat monimutkaisia juttuja, kun kielentutkijan pitää päästä sinne rakenteisiin, enkä tarkoita tekstin rakenteita vaan instituutioiden rakenteita.

Kielitieteilijät ovat yhteiskunnan tutkijoita

Soveltavan kielitieteen syyssymposiumin teemana marraskuussa oli ”Kielitietoisuus eriarvoistuvassa yhteiskunnassa”. Asettuvatko kielitieteilijät nyt yhteiskuntatieteilijöiden asemaan?

– Kielitieteilijät ovat yhteiskunnan tutkijoita ja heidän pitäisikin olla. Yhteiskunnalliset ilmiöt syntyvät kieltä käyttämällä. Yhteiskunta pyörii niin, että ihmiset keskustelevat, kirjoittavat ja lukevat. Kielellä on valtava rooli, Suvi Honkanen sanoo.