Tieteenraivaajat

Lahjoita helposti verkossa:

Varhaiskasvatus kuumentaa tunteita

Varhaiskasvatuksen professori Kirsti Karila sai Tampereen yliopiston Vuoden yliopistoteko -tunnustuksen samalla viikolla, jona hänen tutkimusaiheensa nousi lakkoilun ja mielenosoitusten kohteeksi.

Lastenhoitajia ja sosionomikoulutuksen saaneita lastentarhanopettajia edustavat ammattijärjestöt järjestivät ensin ulosmarssin vastalauseena varhaiskasvatuslain uudistukselle, jonka valmistelussa on hyödynnetty myös Karilan työryhmän työtä. Loppuviikosta lastentarhanopettajat osoittavat mieltä palkoistaan, joiden tasoa Karilakin pitää liian matalana.

Vaikka Karilan palkitseminen yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta osui ajallisesti kohdalleen, ei palkittu ole kuumentuneesta kiistasta mielissään.

– Katselen aika surullisena tätä keskustelua, jossa fakta ja fiktio sekoittuvat, Karila sanoo.

Karila on työskennellyt yli 40 vuotta varhaiskasvatuksen parissa ja havainnut kiinnostuksen kasvussa valtavan muutoksen parin viime vuoden aikana. Suomi seuraa nyt jälkijunassa kansainvälistä mallia, jossa varhaiskasvatus on noussut myös talouskeskustelun keskipisteeksi.

Koulutustason nosto
ei ole uusi asia

Käsittelyssä oleva varhaiskasvatuslaki uudistaisi päiväkotien henkilöstörakennetta siten, että koulutustasoa nostettaisiin ja eri koulutuksen saaneiden ammatillisia profiileja ja tehtävänimikkeitä selkeytettäisiin.

Lakiehdotuksen mukaan varhaiskasvatuksen opettajakelpoisuus edellyttäisi yliopistoissa suoritettua kandidaattikoulutusta. Ammattikorkeakouluista valmistuneet varhaiskasvatuksen ammattilaiset taas työskentelisivät varhaiskasvatuksen sosionomin nimikkeellä. Lisäksi päiväkodeissa työskentelisi toisen asteen koulutuksen saaneita lastenhoitajia.

Toisen asteen koulutuksista valmistuneet varhaiskasvatuksen ammattilaiset ja heidän ammattiliittonsa pelkäävät nyt, että heiltä loppuvat työt kokonaan.

Kirsti Karila pitää pelkoa täysin turhana ja osoituksena kuumentuneesta keskustelusta, joka on irronnut monilta osin tosiasioista. Keskustelua koulutuksesta käytiin jo 1980-luvulla, kun Karila itsekin työskenteli lastentarhanopettajana. Opettajankoulutuksen saaneiden lastentarhanopettajien osuus oli 1980-luvulla suurempi kuin 1990-luvulla ja sen jälkeen. Karila sanoo, ettei nyt ole kyse kovin radikaalista muutoksesta vaan melkeinpä paluusta taaksepäin.

Lastentarhanopettajan kelpoisuuden voi saada tällä hetkellä kahta eri väylää pitkin. Toinen on sosionomikoulutus ammattikorkeakoulussa ja toinen yliopistojen opettajankoulutukseen kuuluva varhaiskasvatuksen kandidaattikoulutus. Toinen on sosiaali- ja terveysalan, toinen opetus- ja kasvatusalan ammattilainen.

– Eri ammattiryhmien välillä on jännitteittä. On aika paljon päiväkoteja, joissa ei ole lainkaan yliopistoissa koulutettuja lastentarhanopettajia. Silloin tullaan siihen, mikä on sosionomikoulutuksen ja yliopistokoulutuksen ero, Karila sanoo.

Lue koko juttu >