Tieteenraivaajat

Lahjoita helposti verkossa:

Yhteiskuntatieteilijä ei ymmärrä olevansa vaikuttaja

Eurooppalainen verkosto laatii tutkimuksen arvioinnille uusia kriteerejä

Yhteiskuntatieteilijät ja humanistit eivät aina ymmärrä, että heidän työllään on yhteiskunnallista vaikutusta. Työn tulokset jäävät piiloon senkin vuoksi, että rahoitusmallit ja tuottavuusmittarit suosivat luonnontieteitä ja tekniikan tutkimusta.

Vuonna 2016 aloittanut eurooppalainen Enressh-verkosto pyrkii edistämään ihmistieteiden arviointia. Nelivuotisessa hankkeessa on mukana 35 Euroopan maata.

– Tutkijat eivät aina ole tietoisia siitä, mitä vaikutuksia heidän työllään voi olla. Kysymys on kielestä: meiltä uupuu sanasto kuvata näitä asioita, sanoo Tampereen yliopiston tutkija Reetta Muhonen.

Manchesterin yliopistossa työskentelevä hollantilainen Stefan de Jong on kuullut tutkijoiden väittävän, etteivät he piittaa lainkaan oman työnsä vaikuttavuudesta, vaikka he tietämättään tekevätkin yhteiskunnallisesti vaikuttavaa tutkimustyötä.

Muhonen ja De Jong kuuluvat Enressh-verkoston työryhmään, joka pohtii tutkimuksen arviointimenetelmiä, joilla voitaisiin tukea ihmistieteille ominaisia tapoja tuottaa tutkimustietoa ja lisäarvoa yhteiskunnalle. Muhonen oli alkuvuodesta tutkijavaihdossa Hollannissa, De Jong vierailee nyt Suomessa.

Muhosen ja De Jongin työryhmään kuuluu 20 tutkijaa ja arvioinnin asiantuntijaa, jotka ovat keränneet tutkimuksen vaikuttavuudesta 60 tapausesimerkkiä 17 eri Euroopan maasta.

Suomalaisia vaikuttavuustapauksia ovat tutkija Saara Särmän All male panel -projekti ja professori Pirjo Markkolan johtama tutkimushanke lasten kaltoinkohtelusta. Särmän hanke on nostanut esiin sukupuolisen syrjinnän mekanismeja. Markkolan tutkimus johti valtiovallan anteeksipyyntöön väärinkäytöksen kohteeksi joutuneille.

Lue koko juttu >